perjantai 8. marraskuuta 2013

Kehittyvien maiden sadonkorjuu- ja varastointitutkimuksien informaation jako maailmalle

Artikkeli:

Maaseudun tulevaisuus – lehden artikkelissa (6/22/13 s. 5) ”Maailma haaskaa vuodessa Suomen 325 vuoden sadon” YK:n elintarvikejärjestö FAO laski kolmanneksen maailman ruuasta menevän hävikkiin. Arviossa on mukana kaikki hävikki pellolta ruokapöytään ja jäteastiaan. Kehitysmaiden suurimman hävikin aiheuttavat sadonkorjuun ja varastoinnin puutteellinen tekniikka ja osaaminen. Kehittyneiden maiden rikkaat taas haaskaavat ruokaa surutta jäteastiaan, erityisesti vihanneksia.

1 300 000 000 tonnin ruokahävikistä viljojen ja vihanneksien osuus on suurin noin 25 % hävikillään. Tärkkelyskasvit ja hedelmät seuraavat heti edellä mainittujen tuotteiden jäljessä yli 15 % hävikillä. Varastoinnin aiheuttama hävikki on kokonaisuudessaan yli 20 %, jota saataisiin varmasti laskettua jo kehitettyjen varastointimenetelmien jakamisella myös kehitysmaihin. Nälkäisten lisäksi suuresta hävikin määrästä kärsii myös ympäristö; hävikin tuottamiseen kuluu Volgan vuosittaisen juoksun verran vettä ja samalla ilmaan vapautuu kasvihuonekaasuja. Toisaalta peltoon jäänyt orgaaninen aines ruokkii luonnon monimuotoisuutta.

Lähteet: Maaseudun tulevaisuus (6.11.2013 s.5), kirjoittajat: Heikki Vuorela, Juhani Rieku

Bloggaajan ajatukset:

Tehotuotanto ja rahatalous etsivät ongelmiin ratkaisuja yhä tehokkaammista ja halvemmista tuotantomenetelmistä. Tehotuottajat kehittävät innoissaan GMO – tuotettuja kasveja, joiden vaikutuksia ympäristöön ja ihmisen terveyteen ei ole tutkittu ainoallakaan pitkäaikaisella tutkimuksella. Kuten jo ala-asteella lapsille opetetaan, pohjatietojen on oltava hyvin hallinnassa, ennen uuteen spesifiseen tietoon syventymistä. Tässäkin tapauksessa yhteiskunnan tulisi keskittää ruokapulaa ratkaistaessa koko maailman maatalouden heikkoihin kohtiin; Hävikin vähentämiseen ja hyödyntämiseen kehittyneissä ja kehittymättömissä maissa. Koska sadonkorjuun ja varastoinnin tekniikkaa kehitetään kehittyneissä maissa jatkuvasti, olisi hyödyllisempää lähettää jatkuvien ruokapakettien sijaan kehittyviin maihin konsultteja, joka voisivat opettaa viljelijöille sadonkorjuun ja – varastoinnin tekniikkaa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti