Tilojen ja taimitarhojen sadonkorjuuta, varastointia ja pakkaamista 19.9.2013

Rödingin tila, omistajat Jani Jokinen ja Pertti Jokinen:

Tilalla viljellään tällä hetkellä Cosmopolitan salaattia, jäävuorisalaattia, porkkanaa, keräkaalia ja purjosipulia, joista uusinpana tulokkaana on brändätty Cosmopolitan salaatti. Viljelypinta-ala on noin 90 hehtaaria. Vuosittaiset tuotantomäärät vaihtelevat, mutta keskimäärin noin 2,3 miljoonaa kiloa vihanneksia yhteensä, josta porkkanan osuus on noin 45 %, jäävuorisalaatin 22 %, Cosmopolitan salaatin 10 %, keräkaalin 20 % ja purjosipulin 3 %. Tila on yksi kolmesta jäävuorisalaatin tuottajasta Pirkalle ja Lidl:in viedään jäävuorisalaattia 15 lavallista päivässä.

Rödingin tilalla on yksinoikeus viljellä Cosmopolitan sidesalaattia, joka on tullut suosituksi kestävyytensä ja erinomaisen makean makunsa vuoksi. Kun kilpailua tuotteelle ei ole, markkinat pysyvät viljelijälle parempina, koska tuotteen hinta ei laske minimiin.

Tilalla ei ole lainkaan viljelykiertoa, vaan tehokkuuden takia viljelijä vain lannoittaa maata voimakkaasti ja käyttää humuspehtoorin tuotteita maan kunnon ylläpitämiseen. Magnesiumia täytyy olla salaatin viljelyssä 10 kertaa enemmän kuin kalsiumia. Vaikka tila käyttää pellon kunnon ylläpitämiseen humuspehtoorin tuotteita, pahkahome on silti joka vuotinen ongelma salaattipelloilla.
Tila on juuri investoinut Vacuum cooling – laitteeseen, jonka avulla salaatit saadaan jäähdytettyä alipaineen avulla ennätysnopeasti. Tämän investoinnin avulla salaatit saadaan kauppoihin lähes suoraan pellolta, mikä pidentää niiden kauppakuntoisuutta ja vähentää bakteerikannan kasvua salaateissa. Lisäksi salaatit pakataan nykyään salaattipusseihin, joissa on hengitysreiät. Tämä pakkausmenetelmä parantaa salaattien säilyvyyttä jopa 3-4 vuorokaudella. -12 –kuljetusfirma hoitaa tuotteiden kujetukset, joissa kylmäketjun on pysyttävä rikkomattomana. Lämpötilan on pysyttävä seitsemässä asteessa koko kuljetuksen ajan.

Tuotteet pakataan ostavan firman laatikoihin. Lidl:n laatikossa on tällä hetkellä suomen lipun värit, koska he haluavat korostaa kotimaisuutta. Inexillä on valinnut markkinointikeinokseen mustat laatikot, joissa tuotteiden oma väri pääsee parhaiten oikeuksiinsa. Tila itse suosii Lidl:ä, joka maksaa tuotteista enemmän muttei vaadi yhtä kovia kriteerejä kuin esimerkiksi Pirkka.

Suttisen tila, omistajat Erja Rissanen ja Simo Laakso:

Pälkäneen historia -kirjan isäntäluettelosta löytyy tietoa Suttisen tilasta 1500-luvulta alkaen. Vuosina 1539–1879 Suttisen tila on ollut 18 eri isännän hallinnassa. Nykyinen omistajasuku on hoitanut tilaa vuodesta 1879 alkaen.

Parin viimeisen vuosikymmenen aikana pelloilla on viljelty erilaisia marja- ja vihanneskasveja. Tuotteita on myyty pellolta niin itsepoimintana kuin tilamyymälästä. Suurin osa tilan tuotannosta menee kuitenkin tukkuihin ja torikauppoihin.

Ruusukaalia ei varastoida lähes lainkaan. Mahdollisimman pian sadonkorjuun jälkeen sato siistitään, punnitaan ja pakataan myyntikuntoon. Ruusukaalit pakataan 400g rasioihin, jotka kelmutetaan ja suljetaan kuumapatterin avulla. Pääosa ruusukaalien siistimisestä jää pakkausta edeltävään vaiheeseen, sillä pellolla varsinkaan huonolla säällä, ei ole mahdollista tehdä tarkkaa kauppakunnostusta. Siistimiseksi riittää yleensä ensimmäisten pintalehtien poisto. Erityisesti tänä vuonna siistiminen on ollut ensiarvoisen tärkeää runsaiden etanamäärien takia. Pakkaamisen jälkeen rasiat laitetaan laatikoihin, jotka pinotaan lavoille. Yhteen lavaan mahtuu 84 laatikkoa. Ennen kuljetusta tukkuihin tai kauppoihin lavoja säilytetään kylmävarastossa. Tila tuottaa ruusukaalia 3000–4000 kg/viikossa

Pinaatit kasvatetaan naapuriviljelijän kasvattamista taimista. Ensimmäinen sadonkorjuu on jo toukokuussa. Samasta kasvustosta kerätään satoa useamman viikon ajan. Pinaatin sadonkorjuu tehdään käsin, jotta laatu pysyy mahdollisimman hyvänä. Pinaatin lehdet pakataan 150g pusseihin, jotkasuljetaan kuumentamalla muovi suuaukosta umpeen. Pakkaus tehdään mahdollisimman lähellä kauppaan vientiä, koska tuote säilyy paremmin muovittamattomana kylmätilassa. Suttisen tila tuottaa pinaattia n. 700 kg/viikossa.

Toijalan taimitarha omistajat Marja Säteri-Erkkilä ja Magnus Säteri:

Puutarha perustettiin 1960-luvulla Toijalassa ja vuodesta 1974 toimipaikkana on ollut Valkeakoski. Talviaikaan puutarha työllistää neljä henkeä, kasvukauden aikana henkilöstö on kaksinkertainen.
Taimitarha tuottaa kaikkia tärkeimpiä taimistotuoteryhmiä: koristepensaita sekä paljasjuurisina että astiassa, paljasjuurisia aitataimia, lehtipuita, havupuita ja -pensaita, köynnöksiä ja perennoja. Tarhalla kasvatetaan myös omena- ja päärynäpuiden siemenperusrunkoja. Viljelymaata on käytössä 17 hehtaaria, josta noin 10 hehtaaria on vuosittain viljelyksessä.

Taimia tuotetaan pääasiasiassa tukkumyyntiin, vähittäismyyntiin, viherrakentajille sekä puutarhamyymälöille, mutta taimistolla on myös pienimuotoista suoramyyntiä. Toimitukset tehdään pääsääntöisesti omatoimisesti omilla rekoilla, mutta pienet tai Pohjois-Suomeen tilatut toimitukset hoidetaan Kiitolinja – kuljetusfirman tai Matkahuollon kautta. Kuljetuksien hinnat neuvotellaan oston yhteydessä (kuuluuko kuljetus esimerkiksi hintaan) ja yhteistyötä kuljetuksissa tehdään myös lähitaimistojen kanssa.

Avojuurisina myytävät kasvit nostetaan nostokoneella maasta ritilän päälle, josta ne kuljetetaan niputuksen ja lajittelun jälkeen 2 asteiseen kylmävarastoon. Taimia varastoidaan koko talven ajan. Syksyllä ja keväällä käytössä ovat jäähdyttimet, jotta varaston lämpötila pysyy tarpeeksi matalana. Talvella ilman kuivuessa varastoon tuodaan lunta, jottei ilmankosteus laske liikaa. Astiapuut varastoidaan lavoilla pystyasennossa, avojuuriset nipuissa laareissa vaaka-asennossa. Taimet varastoidaan tuleentumisjärjestyksessä; mikäli kasvi ei ole varastointipäivään mennessä vielä täysin tuleentunut, lehdet poistetaan vetämällä. Lehtien kellastumisen lisäksi tuleentumisen merkki on päätesilmun kasvamisen loppuminen. Avojuuriset otetaan varastosta pois viimeistään kesäkuussa, jolloin niitä liotetaan kasvuunlähdön edistämiseksi. Omenapuut varastoidaan kellarivarastossa, joihin ne viedään viimeistään lokakuussa

Haasteellisimpia kasveja avojuuriviljelyssä ovat mongolianvaahtera (ei säily varastossa avojuurisena, koska taudit iskevät), taikinamarja (kuivuu) ja kultaherukka (mätänee).
Avojuuristen taimien viljely on logistisesti helpompaa, mutta maan väsyessä on siirryttävä astiataimien tuottamiseen.